Ruskan värit ovat tänä syksynä olleet tavallista täyteläisemmät ja kuulakkaan aurinkoiset päivät ovat vain lisänneet loistoa. Metsästin viikonloppuna kameroineni värikylläisyyttä synnyinseuduillani. Vaahterat olivat kullankeltaiset ja pihlajat punersivat.

Viikonloppu alkaa olla takana päin. Kelit olivat enimmäkseen kuulakkaat ja valoisat. Vain tänään satoi hieman. Ostin perjantaina kameraani salaman ja 55-200mm objektiivin. Kameralaukkuni sisältö on nyt siis;

- Nikon D60
- Nikon FM
- Nikon F4S (itse asiassa ei mahdu laukkuun enää)
- Nikkor AF-S 18-55mm f:4-5.6
- Nikkor AF-S 55-200mm f:4-5.6 VR
- Nikon series E 28mm f:2.8
- Nikon series E 50mm f:1.8
- Nikon series E 100mm f:2.8
- Nissin Di622 salama
- suotimia yms. tarvikkeita

Lempparilinssini edellä luetelluista on 100/2.8 kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Kävin tänään kahdella eri kirpparilla ja toisesta löysin vanhan taulun (kuva alla). Teoksen nimi on "Vesiportinkatu, Viipuri". Taiteilijan nimestä en ole varma, mutta työ pysäytti minut ja oli heti selvää, että ostan sen. Se on kaunis.

Kävin päivällä ostamassa junalipun viikonlopuksi. Minusta on pöyristyttävää, että jokin matka junalla tehtynä maksaa enemmän kuin autolla ajettuna. Sen pitäisi olla täysin päin vastoin. Sitten vielä jeesustellaan yksityisautoilun haitoista jne. Laskeskelin, että ajaisin autolla saman matkan noin 20 euron hintaan, kun taas junalippu maksoi 31 euroa.

Junanhan pitäisi olla "kaiken kansan kulkuväline". Sitä se ei ole siinä merkityksessä, kuten minä sen miellän. Ei noilla hinnoilla!

Maassamme on jälleen surupäivä.

Valitettavimpia asioita näissä kouluammuskeluissa on se, etteivät nämä heittiöt käännä aseitaan ensimmäiseksi itseään päin.