Eron hetki

D80 kamerani meni tänään yllättäen kaupaksi. Se ehti tulla minulle tutuksi. Tunsin sen jokaisen toiminnon ja namikan kuin omat taskuni ja se ehti käydä kanssani monessa paikassa.

Huomenna on vielä työpäivä ja sen jälkeen jään kolmeksi viikoksi kesälomalle. En ole muistaakseni koskaan aiemmin ollut kesälomalla elokuussa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Aikeissa on ainakin käydä pohjois-Norjassa sekä itärajan tuntumassa satumaisilla kalavesillä. Eniten aion keskittyä suloiseen joutenoloon nyt, kun siihen on kerrankin mahdollisuus. Työpaikallani on ollut tänä vuonna lomautuksia tyyliin viikko tai kaksi, mutta ne eivät ole koskeneet minua. Olisin erittäin mielelläni ollut itsekin pari viikkoa lomautettuna vaikka ilman palkkaa - puhumattakaan ansiosidonnaisella päivärahalla - mutta tasan eivät mene onnenlahjat! Heh.. Joskus ihmetyttää joitain juttuja kuunnellessa, jos ihmisen talous on niin tiukka, että esim. yksi saamatta jäänyt tilipussi ns. kaataa maailman. Uskomatonta leväperäisyyttä omassa taloudenpidossa. No se siitä, mitäpä se minulle kuuluu. Jokainen hoitakoon omat asiansa.

Huomenna siis vielä kerran töihin ja sitten; oh, sweet emptiness of days.

Perkeleellisen työnteon vastapainona oleva kunnon lepotauko ja loma on parhaimmillaan mielen puhdistuminen ja uudistuminen. Sitä minä lomalta odotan. Olen viimeisen vuoden aikana ollut monesti ahtaalla ja nyt aion ladata akkuja sataprosenttisesti. Periaatteessa huominen työpäiväkin on jo yhtä juhlaa alkavasta kesälomasta johtuen.

Hyvää kesän jatkoa rakkaat lukijani. Ikäänkuin teitä olisi. Mitään kommenttia tms ei kirjoituksiini koskaan tule, joten oletan ettei tätä lue kukaan. No, eipä se minua haittaa. Jos puhuisin seinille minua pidettäisiin omituisena, mutta kirjoittaessani blogia olen suorastaan trendikäs.


P.S. Vaikka blogini otsikko on "Elämää ja kirpparilöytöjä", en ole kirpparilöydöistä viime aikoina paljon kertonut. Syynä on se, ettei niitä ole yksinkertaisesti ollut. Muutenkin olen nykyään enemmän kiinnostunut valokuvauksesta ja kaikesta muusta kuin kirppareiden tonkimisesta. Aika aikaansa kutakin sanoi akka, kun kissalla pöytää pyyhki.

Hitler once again

Tässäpä vielä loistava väännös 'Perikato' elokuvasta! Adolf-setä hermostuu, kun Michael Jackson on kuollut eikä pääsekään hänen synttärijuhliinsa:


Kohta alkaa kesäloma vai onko se syysloma?

Vielä ensi viikko töitä ja sitten alkaa kesäloma. Muistaakseni en ole koskaan aiemmin ollut kesälomalla elokuussa, mutta tämän poikkeuksellisen 'taantuman' takia jopa kesälomat menivät näin lörinäksi. No, täytyy toivoa, että vielä elokuussakin on kauniita ilmoja ja lämpimiä päiviä tai muuten minä en tykkää.

Sain luettua B. Carpelanin uusimman läpi. Upeaa tekstiä, kuin unta. Suosittelen sitä kaikille, jotka muistavat tai haluavat muistaa mitä lapsuus oli, miksi se loppui ja miten sinne voisi ehkä palata. Miten se elää meissä.

Kirjan päähenkilö oli poika nimeltä Davi. Kuvitteellinen henkilö, mutta kaiketi paljolti mestari BC itse. Davin päivät kuluivat kotosalla, koulussa ja omassa mielikuvituksessa sekä kirjojen parissa. Davi oli näkijä, fiksumpi kuin muut. Lapsena on raskasta jollei ei ole henkisiä ikätovereita.

Eittämättä Carpelan on kerronnan maestro ja suuri taiteilija. Muistan hänen kauniin kuvauksensa lapsuutensa sisäpihalta Helsingin Meritullinkadulta, kuinka se oli kuin "ahdas paratiisi". Vain todella elävästi kokeva ja ajatteleva ihminen voi sanoa mitään noin hienoa!

Ahdas paratiisi..

Jotenkin minäkin muistan lapsuuteni pihamaan Pohjanmaan maalla juuri tuonkaltaisena paratiisina. Ei ehkä niinkään ahtaana - vaan pikemminkin lapsensilmin katsottuna hyvinkin laajana - mutta yhtä kaikki paratiisina.

Toinen huiman Carpelanin tavanomainen tematiikka on; missä ovat menneisyyden ihmiset nyt? He ovat hävinneet kuin varjot lattialta. Tulen monesti surulliseksi ajatellessani elämän rajallisuutta. Ajatus omasta kuolemasta on suorastaan sietämätön. Miksi kaiken pitää loppua?..


Ei tämän enempää tällä erää. Väsyneen miehen terveiset.

Nevermore by ~wchild on deviantART

D300

Käydessäni lauantaina Ruotsissa törmäsin sattumalta Nikonin D300 esittelykappaleeseen eräässä myymälässä. Demolaitteen alennus oli niin huikaiseva, että hankin kyseisen kameran samalla reissulla! Periaatteessa voisin myydä entisen D80 kamerani, mutta enpä tiedä.. Käytettyjen hinnat ovat niin alhaiset ettei sitä ehkä ole järkevää myydä. Niin rahantarpeessa en ole. Ainoa puute uudessa kamerassa oli se, että käyttöohjekirja oli ruotsinkielinen, mutta suomenkielinen laitos on jo tulossa joten no problemo..

Jos joku tämän lukija on kiinnostunut ostamaan D80 kameran MB-D80 pystykahvan kera, niin kommenttina voi esittää tarjouksia. :-)

Luin tuossa äsken vanhoja blogitekstejäni ja täytyy sanoa, että viime aikoina olen ollut sekä vähäsanainen että laiska kirjoittaja. Kaiketi työ on vienyt parhaan energiani ja se vähä mitä on jäänyt jäljelle on kulunut ulkosalla eri asioiden parissa touhuten. On kaiketi normaalia, että tässä maassa tulee talvisaikaan tehtyä enemmän kirjallisia harrasteita.

Kirjallisista harrasteista puheenollen; kirjastosta ilmoitettiin varaamani Bo Carpelanin uusimman kirjan olevan saatavilla. Käyn lainaamassa sen huomenna töistä päästyäni. Sitä lukiessa kuluvatkin sitten loppuviikon illat.


Screaming bastards


seagull by ~wchild on deviantART

Anhava & Carpelan

Kävin eilen kirjastossa. Tein varauksen Bo Carpelanin uusimmasta kirjasta 'Lapsuus'. Sitä kehuttiin jossain aikakauslehdessä. Saapa nähdä.

Lainasin samalla Tuomas Anhavan runokokoelman. Mieleeni on painunut parhaiten eräs erikoinen teksti;

"Jokainen joka uskoo mitä näkee
on mystikko.
Pimeässä liiku hitaasti."

Hienoa.